Eläkeasiat puhututtavat. Jos haluaa työllistyä 55 ikävuoden jälkeen, kannattaako asioida työterveyshuollossa?

Eläkeasiat ja 55+ ikäisten työllistyminen herättävät ajatuksia ja puhututtavat mediassa. Eduskunta hallituksen johdolla hakee ratkaisua tukalaan taloustilanteeseen ja nyt puhutaan eläkkeistä, leikataanko vai mitä tehdään.

Eläkekokonaisuus on todella monimutkainen ja asia on vaikea hahmottaa niin tavan kansalaisen kuin poliitikonkin toimesta. Isäni möi 38 vuoden ajan eläkevakuutuksia yrityksille. Ohessa muutamia kansankielelle käännettyjä havaintoja pinnalla olevista asioista, joista haastattelin isääni. Olen näistä myös infonnut Reetta Rajalaa, joka ansiokkaasti nosti esille eläkeasiat ja 55+ huonon työllistymisen niin Linkedinissa kuin useissa eri medioissa. Reetta perusti oman työryhmän tutkimaan ja selvittämään asioita, mitä tilanteelle voisi tehdä.

1. Työeläkkeestä yleistä

Työeläke koskee 18v ja sitä vanhempaa ja kun työntekijä saavuttaa eläkeiän, eläkeyhtiöt korottavat eläkeläisen eläke% jokaiselta vuodelta, josta ei nosta eläkettä. Verotus ei ole kuitenkaan kovempi, jos ei nosta eläkettä.Jos työntekijä haluaa tehdä työtä ja saa jatkaa työssään, nostamaton eläke jatkaa vain nousuaan taustalla.

Lykkäyskorotus tarkoittaa, että työeläkettä korotetaan 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla henkilö lykkää eläkkeelle jäämistä sen jälkeen, kun hän on saavuttanut alimman eläkeikänsä. Vuodessa korotusta kertyy siis 4,8 prosenttia. Tuolla prosentilla korotetaan alimpaan eläkeikään mennessä ansaittua eläkettä.
https://www.etk.fi/blogit/lykkayskorotus-huonosti-tunnettu-hyoty-myohemmasta-elakkeelle-siirtymisesta/ 

2. Yksi suurimmista 55+ työllistymisen esteistä

Eka toimenpide olisi poistaa ensisijaisesti suurtyönantajien (yli 400 työntekijää) työllistämisesteet 55+ ikäisille. 55 ikä on suurtyönantajille paalupaikka, joka määrittää nykyisessä järjestelmässä aivan kaiken. Työllistämisesteet ovat käytännössä työnantajamaksut eri versioineen. 

Yritysten eläkevakuutusjärjestelmän maksuluokkajärjestlemä on melko monimutkainen. Se arvioidaan yritykselle vuosittain ja datapohjaiset riskit vaikuttavat maksuluokkaan ja siten syntyviin kuluihin suoraan.

Laskennallinen esimerkki työnantajan kuluista
Esim. työntekijän palkka on 30000e/vuosi ja yli 400 hengen työnantaja. Työnantaja saa sairaseläketapauksessa " sakkomaksun" eläkeyhtiöltä, jonka kertamaksu on n. 8000 eur sekä maksamaan vielä maksettavasta työeläkkeestä 25-40% /kk eläkemaksua joka vuosi niin kauan kuin työntekijä on vanhuuseläkkeellä. Kuluerä on todella iso taloudellinen riski tällä hetkellä työnantajalle.

Vanhat työntekijät sairastavat eniten, jäävät työkyvyttömyys- tai sairauseläkkeille eniten. Riskit kumuloituvat yrityksille edellä mainittujen maksuluokkien perusteella ns.tasoitusmaksuina. 

Orpolla ja suuryritysten johdolla (miksipä ei koko yritysmarkkinoilla) on siis kova paine juuri työnantajien tasoitusmaksujen pienentämiseen. Siksi koko eläkejärjestelmää on remontoitava. Jotta mm.eläkevakuutusyhtiöiden yrityksille määräämiä tasoitusmaksuja voidaan pienentää, korvaava raha eläkevakuutusyhtiöille on löydettävä jostain. Vaikkapa stten eläkkeiden indeksikorotuksiin puuttumalla, jolloin tulevat vuotuiset eläkkeiden maksuun menevät erät pienenevät. Silloin saadaan EU:lle takuuna oleva suuri eläkerahastopotti pidettyä vähintäänkin ennallaan. (Toki kokonaisuuteen vaikuttavat muutkin tekijät, mutta tämä yksi konkreettinen esimerkki.)

Yksi muutos 55+ tuli voimaan vuoden 2024 alusta suurtyönantajille eli maksuluokkamuutosta ei tule enää, vaikka jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle tuon iän jälkeen.
Mutta sairaseläkemaksut ovat edelleen suhteettomia työnantajille, kuten edellä kerroin.
https://www.ilmarinen.fi/tyonantaja/tyel-maksut/suurtyonantajan-tyel/maksuluokkamallin-uudistus/

3. Loistavan työterveysjärjestelmän kääntöpuolet
Nykyinen työterveysjärjestelmä on loistava, mutta estää käytännössä kokeneiden työntekijöiden työllistymisen. Työhistorian aikana kertyvä rekisteri analysoidaan työnantajien toimesta ja työntekijästä tehdään säännöllisesti riskianalyysi sairaskertomusten pohjalta, onko horisontissa vakavia sairauksia. Toisin sanottuna kuinka kalliiksi työntekijä mahdollisesti tulisi työnantajalleen 55 ikävuoden jälkeen tai joutuisiko sairausten takia eläkkeelle aikaisemmin.Tämä on julkinen salaisuus, jota suurtyönantajat eivät suostu kertomaan, mutta vakuutusmiehet tietävät.

4. Mitä yhtiöiden johdossa pelätään?
Nykyisen järjestelmän mukaan työnantajalle tulee siis halvemmaksi laittaa ulos vanhat työntekijät ennen 55 v ikää. Kokeneen eläkevakuutusalalla olleen vakuutusmiehen näkökulmasta työnantajan suurin riski yhä vanhenevan työntekijän palkkaamisessa on siis jääminen osa-aikaiselle tai kokonaan sairaseläkkeelle.

5. Valtion "eläkehuijaus", ainakin yhdestä näkökulmasta tarkasteltuna
Eläkesäästöt ovat nyt 250miljardia eur. Poliitikot valehtelevat(?) kansalle, että nykyiset työntekijät maksavat nykyisten eläkeläisten eläkkeet. Eivät maksa oikeasti sentin senttiä.
Jokainen eläkeläinen on maksanut itse oman eläkkeensä ja palkasta pidätetty osuus on sijoitettu eläkerahastoihin. Tämä koskee niin yksityisiä eläkevakuutuksia kuin kollektiivista eläkettäkin.

Nykyiset eläkesäästöt itsessään siis riittävät tulevaisuudessakin eläkemaksuihin, mutta Suomi ylivelkaantuneena on laskenut eläkevarat valtion varoiksi vakavaraisuuden osoittamiseksi välttääkseen EU:n sanktiomaksut ylivelkaantumisesta.

Eläkevaroja ei olisi saanut alunperinkään sitoa valtion varoihin, koska ne ovat yksityistä varallisuutta eikä valtiolla olisi pitänyt olla mahdollisuutta "takavarikoida" yksityisomistusta.
Vastuupoliitikkoja lienee turha enää metsästää, mutta mainittakoon nimiä historiassa, kuten Iiro Viinanen, Esko Aho ja Mauno Koivisto. Heidän johdollaan tuettiin politiikkaa, pankkisalausta ja kansalta salaamista viimisen päälle pohjakuvion valmistelussa.Siinä samassa rytäkässä -92-93 kaatui rytinällä myös muita pankkeja. Kaikki tämä tehtiin siis sitä varten, että Suomi saatiin ylipäätään EU-kelpoiseksi.

6. Perustuslain mukainen suoja

Perustuslain mukaisesta eläkkeiden omistussuojasta voit lukea tästä:
https://www.elo.fi/fi-fi/elomedia/2018/miten-elakkeen-voi-omistaa 

Nykyiset eläkeläiset eivät siis käytännössä joudu eläkemuutosten maksajiksi. Eläkejärjestelmään muutoksia tehtäessä eduskunta voi 2/3 määräenemmistöllä muuttaa tulevia eläkejärjestelmää ja mikäli asia julistetaan kiireellisesti, muutokset voi tehdä vähintään 5/6 kannatuksella. Vaatii siis opposition kanssa vahvaa yhteistyötä muutosten läpi viemiseksi. 

7. Eläkevakuutusasiantuntijan välikysymys

Vaikkakin itsekin jo tovin eläkkeellä olleena, isäni on samaa mieltä Jaakko Kianderin kanssa. "Ei voi tyhmempää ihmistä olla kuin Evan raportin ehdotuksen tekijä on."

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010341513.html

Mitäpä siihen kommentoimaan. Onko sinulla parempaa tietoa asiasta? Jos on, Linkedinista löytyy mielenkiintoisia keskusteluja aiheesta. 

Kovan aiheen edessä ovat. Päättäjät. 

Kuva: Pierre-Edouard Frere (1819-1886) "Risunkerääjät"