Jälki-istuntoa poliittisessa vastakkainasettelussa

28.03.2026
"Tiedoksi, että oppilaalle on merkitty jälki-istunto suoritettavaksi to 26.3. klo 15-16. Jälki-istunnon syy on asiattomien, loukkaavien ja rasististen kuvien liittäminen koulutyöhön (genrepodcast). "

 

Kuuntelin podcastin jälkikäteen. Poikien keskustelu oli oikein asiallinen. Kuvat olivat varsin mielenkiintoisia ja kysyin pojaltani, että mitkä kuvat olivat hänen ja mitkä luokkakaverinsa lisäämiä. Ja perusteluita siihen, miksi juuri kyseinen kuva oli liitetty esitykseen.

Kuvina oli mm. asiallinen tekoälykuva Epstainista ja Zelenskyista seisomassa vierekkäin ja isokokoinen penis paketoituna joululahjapakettiin tekstillä "I hope it is PS5" ja kuva länsimaisesta sotilaasta kiväärin takana ilmeisesti Afganistanissa "metsästämässä ihmisiä".

Vastasin opettajalle (poistin henkkoht osuudet tekstistä):

 

”Katsoin podcastin nyt viikonlopun aikana niin siksi tarvitsin sinulta tämän alkutehtävän tiedon ja tavoitteen.
Tämä poikien toimintamalli paljastaa sen, mitä nykynuorten ja erityisesti miesten puhelimet ovat pullollaan täynnä. Ainakin omassa sosiaalisessa kuplassani ja kokemuksistani miesvaltaisella alalla, eikä se katso koulutusta, asemaa tai ikää. Siksi lapset ja nuoret eivät välttämättä erota ihan aina, että mikä on ok ja mikä ei, kun yhteiskuntamme standardi on kaksinaismoralistinen.
Kerroin pojalleni, että vaikuttaapa anarkistiselta aikaansa peilaavalta koulutyöltä, sellaiselta, joita oma lukion äikänopeni arvosti aikoinaan, mutta mitä en koskaan osannut tehdä. Minkälainen ope teillä on ja mikä aihe? En saanut vastausta ja asia jäi siihen.
Keskustelimme myös siitä, miksi nykymenoa siteeraavia tekoälyllä muokattuja kuvia ei saa enää käyttää koulutyössä vaan satiirinen tai anarkistinen huumori tulkitaan loukkaavaksi, asiattomaksi ja jopa rasistiseksi.
Kerroin, että huumorin käsite on muuttunut. Se, mikä oli hauskaa vielä 5-10 vuotta sitten, saattaa olla nyt tuomittavaa politiikan vastakkainasettelun takia.
Satiirinen tai anarkistinen huumori tulkitaan nykyään usein loukkaavaksi, jos se vahvistaa stereotypioita tai herättää väärinymmärryksiä.
Vaikka tuollaista huumoria viljellään edelleen pääosin poikien ja miesten kesken ja vaikka itse ei tarkoittaisi sillä mitään pahaa ja kuvat huvittaisivat, moni saattaa oikeasti pahoittaa mielensä siitä. Myönnän ja tunnistan, että varsinkin, jos kyseessä on nainen. 

Ymmärrän siis teidän molempien näkökulmia aiheesta.
Kokonaisuus huomioiden näen, että jälki-istunto lienee tässä yhteydessä rangaistusmuotona sellainen, joka lietsoo nykyistä vastakkainasettelua siinä, että poikia syrjitään, heidät ymmärretään väärin ja heihin suhtaudutaan vihamielisesti koulussa.
Toivottavasti saatte tämän asian ratkaistua kompromissein. Olennaista lienee kuitenkin se, että kaikki tulevat kuulluksi ja ymmärretyksi ja jos jotain on loukattu, siitä pyydetään anteeksi. Voimia koulutyöhön!"

 

Sain itse lapseni 2011, 2015 ja 2021.

Arvomaailma ja ilmapiiri ovat muuttuneet tänä aikana niin, että ulkoinen varallisuus ja ulkoiset asiat vaikuttavat suoraan siihen, onko yhteiskunnassa hyvä vanhemmaksi.

Toinen ilmiö, joka nostaa päätään sote-maailman ja kasvatusalan ollessa naisvaltainen, on sananvapauden tulkinta (yhteiskuntamme jakautuminen tuli ilmi Räsäsen tuomiossakin 3-2 äänin).


Jos lapsen näkemykset minäkuvaa hakiessa ovat oikeistoon päin kallellaan ja lapsi murrosiässä harrastaa sarkasmia/satiiria äikän esitelmän tavoin, napsahtaa jälki-istuntoa ilman minkäänlaista pedagogista keskustelua lasten kanssa.

Koska opettaja loukkaantui.
Samalla se katsotaan huonoksi vanhemmuudeksi.

Samaan aikaan opettajan sosiaalinen piiri makaa Mannerheimin tiellä uhmaten lakia ja järjestystä muun maan päivitellessä ja pyöritellessä silmiään, kuinka aikuiset ihmiset kehtaavat ja minkälaisia lapsia he kasvattavat. Huonoja ihmisiä. 


Poliittinen vastakkainasettelu on laskeutunut vahvasti kouluihin. Siinä missä tämän lapsen koulussa kaikki uskontoon liittyvä wilma-viestintä kotiin päin ovat vain islamin uskosta kertovaa, nuoremman lapsen koulussa vietetään edelleen esim vaikkapa pääsiäishartaus. Se kertoo luonnollisesti viestiä siitä, mihin arvomaailmaan ja minkälaiseen maailmaan koulussa uskotaan. 


Paljon on siis viranhaltijoiden valitsijoiden eli poliitikoiden harteilla, mihin suuntaan koulumaailmaa halutaan viedä. Joukko ja työn jälki on johtajansa näköinen ja arjen kokemus näkyvät kodin ja koulun yhteistyössä.

 

Mitä vanhemmuuteen tulee, leimaaminen on jotenkin mustavalkoista eikä se katso poliittista äänestystaustaa, ikää tai asemaa.
Itse ainakin äänestän aina ihmistä. Äänestän jokaisessa vaalissa, jopa kirkkovaaleissa. Ääneni ovat jakautuneet tasaisesti Kokoomuksen, Vihreiden, Demareiden ja Kristillisten kesken.

Uskoipa vanhempana tai opettajana mihin tahansa, vuorovaikutteista dialogia ja sen voimaa ei saisi koskaan unohtaa.

En saanut koskaan vastausta opettajalta wilma-viestiini. En myöskään rehtorilta. Viestini ja vuorovaikutuspyrkimykseni ovat olleet kuin ilmaa. Reaktio kertoo itselleni karulla tavalla johtamisesta ja sen osaamisesta sekä kyvystä kantaa vastuuta päätöksistään. 


Puhutaan paljon kodin ja koulun yhteistyöstä. Minulle vanhempana tarkoittaa sitä, että asioita tehdään ja niistä keskustellaan yhdessä.


Miten sinä elät vanhemmuuttasi todeksi nykyisessä ilmapiirissä?


Linkki juttuun tässä: 

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/elina-viinamaki-on-tullut-aidiksi-kolmella-eri-vuosikymmenella

Share
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita