Johtamiskulttuurin nousu ja tuho
Olen viikoittain verkostoitunut yhdestä kahteen uuden ihmisen kanssa. Yhteistä kaikkien tapaamisten kanssa on ollut ihmisen kasvava tietoisuus johtamisen ja luovuuden nykytilasta. Ihmisen, nuorten työssä jaksamisesta, työhyvinvoinnista.
Yhdestä näkökulmasta tarkasteltuna, tähän mennessä keräämääni tietoon perustuen, haasteet tuntuvat keskittyvän kahteen aiheeseen:
johtamiskulttuuriin ja yksilön luovuuden nitistämiseen.
ePressi nuorten työllistymisestä
Suomen Nuorkauppakamari julkisti hiljattain johtajuusbarometrin (Lähde 1) tulokset. Nuorten työssä käymisen luvut eivät näytä hyvältä. Hälyttävintä on, että 93 % nuorista naisista ja 85 % nuorista miehistä on kokenut työurallaan huonoa johtamista johtajan osaamattomuuden tai vuorovaikutusongelmien vuoksi.
Nuoret eivät hyväksy suomalaista "insinöörimäistä" johtamistapaa. Se ei johda tulevaisuudessa enää mihinkään.
Ihmisen johtaminen on ensisijaisesti palvelutehtävä. Asiantuntijat ja asiajohtajat ovat tehtäviä erikseen. Kunkin yrityksen ja johtajan on viimeistään nyt aloitettava toimintamallien tarkastelu.
Voisiko aloittaa siitä, että onko viikkokalenteriin merkitystä ajankäytöstä min.60% ihmisen johtamista (leadership)? Jos näin ei vielä ole niin pitäisikö uusimman tutkimustulosten valossa hälytyskellojen alkaa soimaan?
State of the Global Workplace 2021-raportti
Me suomalaiset olemme mailman onnellisin kansa. Uusimman Global Workplace -raportin (Lähde 2) mukaan vain 11% työntekijöistämme sitoutuu vahvasti työhönsä. Se on Euroopan heikoin työhön sitoutumisen prosenttiluku. Miten tähän on päädytty?
Maailman onnellisin kansa, joka sitoutuu työhönsä Euroopan heikoiten?
Onko luovuutesi tuhottu? Onko sinulla nitistetty olo?
Innovaatiobarometrin (Lähde 3) mukaan julkisella sektorilla olemme innovatiivisuudessa kärkipäässä. Barometri mittaa tietoa siitä, kuinka yleisiä innovaatiot ja kokeilut ovat kunta-alalla, minkä tyyppisiä ne ovat, keiden kanssa kokeilutoimintaa toteutetaan ja mitkä ovat tämän toiminnan edisteet ja esteet.
Mitä tapahtuu, kun tieto luovuuden merkityksestä johtamisessa ja työhön sitouttamisessa rantautuu globaalien tutkimusten ja työelämäennusteiden mukana Suomeen ja suomalaiseen työelämään?
Jotta voisimme olla vapaampia innovatiivisuudelle ja luovuudelle, rajaako yliopistovetoinen, tutkimuslaitosten varassa oleva, institutionaalisuuteen pohjautuva tutkimus- ja kehityskulttuurimme kasvua ja kehitystä? Barometrin mukaan resurssit estävät innovaatioita tehokkaasti. Emmekö usko yksilö- ja yhteisötason luovuuden perimmäiseen voimaan innovaatioissa?
Vai onko syy työkulttuurissamme, jossa heittäytyminen ja inspiroituminen puuttuuvat?
Kun pohdit ja kysyt itseltäsi, kuinka luova voit olla työssäsi, mitä se avaa silmiesi eteen ihmisen perimmäisestä tarpeesta ilmentää itseään ja kuinka se toteutuu juuri nyt?
Työkulttuurissamme, jossa asiantuntijat nousevat johtajan tehtäviin asiantuntemuksensa nojalla, eivät johtajaominaisuuksien vuoksi. Uskallammeko haastaa normeja ryhmäajattelun sijaan? Ryhmäajattelussa ympäröivän maailman totuudessa pysyminen pitää yllä pysyvyyttä ja tuo turvallisuutta, mutta kasvuun tarvitaan luovuutta, ajattelun tukemista, yhteisön rohkeaa heittäytymistä ja kehittämistä. Uusia työkaluja saadessa, saadaan ehkä onnellisempia työntekijöitä.
Top 10 työelämän taitoa
World Economy Forumin tulevaisuuden työelämätaitojen raportin (Lähde 4) mukaan 50% työntekijöistä tarvitsee päivitettyä, uutta tietotaitoa vuoteen 2025 mennessä. Keskimääräinen arvio uudelleen koulutuksesta tai tiedon päivityksestä on noin 6 kuukautta. Terveydenhuollon alalla lukemat ja tarpeet ovat vielä suuremmat.
Luovuus ja johtajuus (leadership, ei management) ovat top 10 työelämätaidon ytimessä.
Brandon Louhivaara on mainostoimistomaailman pitkän linjan luovuuden kaupallistamisen ammattilainen. Hänen mukaansa suurin osa upeista liike-elämän luovuutta tutkivista ja tukevista hankkeista hukkuu jonnekin, pohjattomaan suohon. Jokainen taho aina tutkimuslaitoksista yliopistomaailman kautta konsulttitoimistoihin tekee jotain jossain ja asiat eivät saa näkyvyyttä. Suomalaisten yritysten luovuus on joko kaaostilassa tai sitä ei ole ollenkaan. Missä on luova prosessi? Luovuuden systeemi?
Miten poistaa paineita yrityksen kehityksestä tuomalla mukaan luovuuden prosessin? Auttaisiko johtajia alkuun Max Mickelssonin kuvailema kokeilu taiteen ja johtamisen yhteen tuomisesta (Lähde 5)? Taiteen kautta luovuuden herättely, pysähtyminen, asioiden kiireetön puntarointi ja merkitysten havaitseminen? Asialle viikoittaisen tunnin, parin omistautuminen kalenterointineen?
Brandon sanoin, nyt täytyy päästä pois uoma-ajattelusta. Ei voida jatkaa enää kuin mitään ei olisi tapahtunut. Nyt pitää toimia. Toiminta ja kasvu tapahtuvat siellä missä ei ole tuttua ja turvallista.
Emme tee mitään nitistetyillä nuorilla, tulevaisuutemme rakentajilla. Nyt on peiliin katsomisen paikka. Meillä on johtajuuden ja luovuuden ohittamisen kriisi ja sen selättämisessä meillä on kansakuntana vielä paljon tekemistä.
Lähteet:
1. https://www.epressi.com/tiedotteet/tyoelama/johtajuusbarometrin-halyttavat-tulokset-suurin-osa-nuorista-aikuisista-on-kokenut-huonosta-johtajuudesta-johtuvaa-tyouupumusta.html " Nuoret: 93 % naisista ja 85 % miehistä on kokenut työurallaan huonoa johtamista"
2. https://www.gallup.com/workplace/350417/state-of-the-global-workplace-learning-sessions.aspx " Gallup State of Global Workplace työn sitouttavuudesta"
3. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2019/2009-innovaatiobarometri-2018
4. https://www.weforum.org/agenda/2020/10/top-10-work-skills-of-tomorrow-how-long-it-takes-to-learn-them/ "50% työntekijöistä tarvitsee uusia taitoja 2025 mennessä."