Kerro asiasi niin kuin syöt ruokasi.

Mentorina ja tukijana matkalla, tärkeintä on osata kuunnella. Pyytää aktoriaan kertomaan asiansa niin kuin söisi ruokansa. Kertomaan oma, siihen elämänsä hetkeen hankkimansa totuutensa elämästään ulos sellaisena kuin se on.

Lisäksi on osattava olla avulias. Autettava rinnalla kulkijaansa eri keinoin löytämään uusia huoneita itsessään. Oivaltamaan, peilaamaan itseään, näkemään uusia mahdollisuuksia, miten vahvuuksiaan voisi hyödyntää työelämässään ja elää itseään todeksi etsimissään uusissa haasteissa.

Kruunu valaisee vaikka yksi lamppu on himmeä.

Eeva Kontiokarin runossa kuultaa lohdullisesti läpi ihmisyys. Kuinka samaan aikaan ollessamme äiti, isä, puoliso, isovanhempi, esihenkilö, kollega ja ystävä, etsiessämme parempaa huomista itsellemme, me teemme parhaamme täyttääksemme odotuksemme, mutta elääksemme myös itsellemme. 

Meissä kaikissa asuu kaksi sutta, valkea ja musta susi. Musta susi edustaa pahuutta, kiukkua, kateutta, mustasukkaisuutta, surua, katumusta, ahneutta, ylimielisyyttä, itsesääliä, syyllisyyttä, inhoa, alemmuudentunnetta ja valheita, vääränlaista ylpeyttä, ylemmyyden tunnetta ja egoa. Valkoinen susi edustaa hyvyyttä, iloa, rauhaa, toivoa, tyyneyttä, nöyryyttä, empatiaa, anteliaisuutta, totuutta, myötätuntoa ja uskoa.

Kummallakin sudella on oma reviirinsä ja ne vahtivat molemmat oman reviirinsä rajoja. Reviiritaistelu on pitkä ja uuvuttava ja se vaatii paljon voimia. Kumpaa sutta näistä ajatuksillansa ruokkii, se susi vahvistuu ja voittaa.

Mutta miten löytää itsestään vielä kolmas susi?

Kuuntele ihana ja rauhoittava nuorille suunnattu iltahetki, jonka sanoma yksinkertaisuudessaan ja selkeydessään sopii ihmiselle ikään katsomatta. ❤️

Kuparikettu: kolme sutta https://www.youtube.com/watch?v=9jCUtLG1CMg

Tyynen rauhallisia kesäiltoja, kuuntelemisen ja oivaltamisen hetkiä sinulle 😊

Kuva: esikoiseni ihmettelemässä hiljennyttä tuulta, nupullaan olevaa maailmaansa.