Noitien loitsut sotaan ja taisteluväsymykseen
Ukrainan sotaa seuratessa ja rintamalta kantautuvien tietojen valossa olen alkanut pohtimaan, pitäisikö Puolustusvoimiin perustaa oma, vaihtoehtoiseen tieteeseen nojaava noitaosasto?
Osasto, jossa tietäjät, näkijät ja parantajat täydentäisivät nykyaikaisen sodankäynnin tietoja ja taitoja silloin, kun vaikkapa huolto takkuaa. Kipulääkkeiden, ravinnon uupuessa olisi hyvä tietää, miten voi luontoa hyväksi käyttäen voi syödä monipuolisesti, tuoda helpotusta, viedä kipua pois, jopa parantaa.
Tässä muutamia esimerkkejä:
- Taisteluväsymystä ja voimattomuutta poistamaan syödään väinönputken lehtiä, varsia ja lehtiruotoja tai polttiaisen (nokkosen) lehtiä.
- Verenvuodon tyrehdyttämiseen puristetaan peltokortteen versolla. Sivellään vuotavaan haavaan polttiaisen varsista puristettua mehua.
- Vedenheiton kipuun syödään paimenensauvan (kultapiiskun) lehtiä. Tai juodaan puolukan lehdistä haudutettua teetä.
- Tulenvihoihin (palovammoihin) peitetään varsankavion (leskenlehden) kuivatuilla ja murskatuilla lehdillä tai tarttiaisen (takiaisen) jauhetulla juurakolla.
- Ripuliin syödään särkyruohon (ketohanhikin) kuivattua juurakkoa tai rantakukan jauhettuja lehtiä. Syödään mustikan marjoja ja polttiaisen lehtiä. Pahaan ripuliin haudutetaan rätvänän juurakkoa. Tosin liian iso annos tappaa.
- Päänsärkyyn juodaan raatteen (apilamainen ruoho) lehdistä haudutettua lientä. Syödään katajanmarjoja varoen (Raskaana olevat nainen voi liian suuresta määrästä menettää lapsen.)
Huomasitko? Lista ja keinot sairauksien, vammojen hoitoon nykyaikaisen lääketieteen keinojen estyessä on loputon.
Kuinka moni sotilas tai muissa sodan ajan tehtävissä toimiva osaa ihan oikeasti käyttää luontoa hyväkseen rintamalinjojen takana, tai saarretuksi jouduttuaan? Onhan se hyvä tuntea marjat ja osata pyydystää jänis, mutta luonnon täyden voiman hyödyntäminen toisi uskomatonta lisävoimaa ja varmuutta selviämiseen ankarimmissakin oloissa.
Onko kirkkoon kuulumaton pakana?
Luonnon lukemisen ja hyödyntämisen lisäksi haastaisin pohtimaan myös pakanallisuuden suhdetta luterilaisen kirkon oppien rinnalle. Kirkon mukaan vuonna 2021 vain 66,5% kansasta kuului enää kirkkoon. Samoin vain 53% vuonna 2021 syntyneistä lapsista, oma tyttäreni mukaan lukien, kastettiin kirkkoon.
Tuleepa mieleeni, kun keskimmäiseni löysi esikouluvuotenaan isoveljelleen koulussa jaetun pieneen kouraan mahtuvan pehmeäkantisen Uuden testamentin. Tuli luokseni silmät loistaen ja kuiskasi.
"Äiti, katso mitä mä löysin. Ihan oikean loitsujen kirjan."
Avasin salaperäisen loitsujen kirjan kannen, jonka ensimmäisellä sivulla liehusi kaunis Suomen lippu ja alla teksti: "Vanhurskaus on kansalle kunniaksi, mutta synti on kansojen häpeä." Sananlaskut 14:34
Kyllä veti muuten sanattomaksi.
Miten tilastojen faktat tulisi huomioida paremmin Puolustusvoimissa? Uskovatko loput kirkkoon kuulumattomat mihin? Kenties ikivanhat luonnon perinteet ja uskonnot tietäjien, näkijöiden ja parantajien voimin voisivat elää rinnakkain luterilaisuuden oppien kanssa?
Sinulle, joka naurat. Eipä tämä ole sen kummempaa kuin Vapaamuurarien touhukaan. Heihin sentään lukeutuvat nykyisen yhteiskuntamme kerma poliitikoineen, yritysjohtajineen, juristeineen, rehtoreineen. Siinä missä Vapaamuurarit omien loitsujensa lukemisen ohessa verkostoituvat ja rakentavat yhteiskuntaa miesverkossa, naiset voivat lääkitä, ruokkia ja parantaa sotilaitaan taisteluissa. Molemmat yhtä arvokkaita tekoja.
Eipä yhtään hassumpi ehdotus, vai mitä 😊
https://evl.fi/tietoa-kirkosta/tilastotietoa/jasenet
Kuva: SK