"Parasta lääkettä on jutella toisen saman kokeneen kanssa." Aleksi Lysander.
Minkälaisen haasteen äärellä yhteiskuntamme seisoo uuden ajan sotaveteraanien kanssa? Ukrainan sodasta palaavat vapaaehtoiset kantavat mukanaan raskasta taakkaa. Mikä avuksi?
Jos et ehtinyt osallistumaan illan keskusteluohjelmaan, ohessa muutama nosto verkkolähetyksestä.
Aleksin koskettava alustus oli sodan kokeneen sotilaan todistusta rehellisimmillään.
Lainsäädäntömme ei tällä hetkellä tunnista uusien sotaveteraanien asemaa. Juridisen aseman puuttuessa nykyinen auttamis- ja kriisityö on jäänyt täysin vapaaehtoisten ja kolmannen sektorin harteille.
Asia on kuitenkin kovin ajankohtainen ei vain Ukrainaan vapaaehtoisina sotimaan lähteneiden osalta vaan myös mahdollisten tulevien Nato-operaatioiden veteraanien kuntoutuksen takaamiseksi. Meillä on ratkaistavana myös veteraanien tukemisen eettinen näkökulma. Tulisiko parhaillaan myös Venäjän puolella sotivat suomalaiset luokitella sotaveteraaneiksi huolimatta mahdollisista rikosoikeudellisista asioista taustalla? Suomeen palatessaan hekin ovat traumatisoituneita sotilaita ja heidän hoitamatta jättämisensä tulee iso lasku niin ihmiselle itselleen kuin lähipiirilleen ja yhteiskunnalle.
Traumatyön haasteellisuudesta nousi esille näkökulma, kuinka stressireaktion prosessi saattaa olla kovin erilainen yksilöstä riippuen. Toiset eivät oireile lainkaan, toiset taas vaikkapa eri kansanryhmästä saattavat oireilla kovin eri tavoin. Myös aktuaalinen tilanne vaikuttaa, onko sota jo ohi vai ovatko taistelut vielä käynnissä. Myös eri puolilla taistelevien veteraanien välinen väkivalta sodasta palaamisen jälkeen on huomattava uhka, joka on otettava huomioon kotimaassa.
Tiesitkö, että Yhdysvalloissa 22 sotaveteraania ampuu itsensä päivittäin?
Epäonnistunut jälkihoito synnyttää karmeaa jälkeä. Olemme Suomessa ehkä noin 1,5v myöhässä Ukrainan sodan myötä nousseessa haasteessa. Tutkimisyhteistyö eri instanssien kanssa on käynnissä, mutta viesti kansanedustajille ja päättäjille on selvä. Illassa keskusteltiin kohtaamisongelmasta, kuinka sodassa traumatisoituneet ja heidän lähipiirinsä löytävät apua tällä hetkellä Suomessa jäädessään vaille virallista sotaveteraanien asemaa. Meillä on Suomessa liian vähän sodassa traumatisoituneiden hoitoon erikoistuneita terapeutteja. Julkinen terveydenhuolto, eikä yksityinenkään kykene vastaamaan tarpeeseen. Mielenterveyspalvelujemme ollessa jo muutenkin syvässä kriisissä, päättäjien olisi nyt osallistettava myös kolmannen sektorin toimijat ja varmistettava heille rahoitus ja resurssit asian korjaamiseksi.
Puolustusselontekoon tulisi tehdä lainsäädäntömuutos, jossa selvitetään, miten sotilaan psyykkinen trauma määritellään. Monella sotaan vapaaehtoisena lähtevällä on taustalla valmiiksi lapsuuden ja nuoruuden haasteita. Mutta kuinka uuden ajan sotaveteraanin psykologinen trauma eroaa siviilin traumasta? Kun sotilas kärsii syvästä häpeästä, syyllisyyden tunteista, omista tekemisistään ja itse aiheutetusta tilanteestaan.
Päättäjien tulisi aloittaa kriisinhallinta 2024-valmistelu. Suomen ja Ukrainan välille tulisi laatia erillinen kansainvälinen sopimus sotaveteraanien tuesta ja kuntoutuksesta rahoituksineen. Ukrainassa sotineet ovat oikeutettuja Ukrainan sotaveteraanien tukeen, mutta kotimaahan palatessaan, kuka maksaa kuntoutuksen ja terapian viulut käytännössä palveluiden ollessa maassamme kalliimpia?
Ruotsissa ollaan pidemmällä asenteiden normalisoinnissa sotiin vapaaehtoisena lähteviä kohtaan. Heillä on jo tehty lakialoite Ukrainasta palaavien vapaaehtoisten taistelijoiden tukemiseksi. Meillä Suomessakin tarvitaan nyt konkreettisia tekoja. Yksi sellainen voisi olla esimerkiksi erillinen täyden palvelun keskitetty Veteraanikeskus.
Aleksein viesti on selkeä jokaiselle äidille ja isälle:
kun 18-vuotias lapsenne lähtee asepalvelukseen ja mahdollisesti joskus sotimaan, miten te haluatte asioiden olevan, kun hän tulee takaisin?
6.11.2023 keskustelupaneelin Eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestivät Jarno Limnell, Atte Harjanne ja Jani Kokko.
Mukana keskustelussa olivat:
Aleksi Lysander, vapaaehtoinen
Petteri Simola, Puolutusvoimien tutkimuslaitos
Lotta Carlsson, Psykotraumatologiannkeskus
Timo Ryhänen, Rauhanturvaajaliitto
Kasper Kannosto, Your Finnish Friends ry
Juha Kreus, Sodan kokeneet ry
Kuva verkkolähetyksestä.