Vittuilua ja kiroilua luutnanttien ja lasten kesken
Kuulostaako tutulta? Vittu sä oot 'nuubi'. Nynny. Homo. Ämmä. Vitun idiootti foliohattu. Painu nyt helvettiin siitä seisomasta. Ootsä vähän 'dami'? Mitä vittua sä oikein sekoilet? Painu nyt vittuun siitä.
Nykylasten ja -nuorten kielenkäyttö on melko identtistä lehtijutun pääroolissa esiintyvän luutnantin kielenkäyttöön ja käyttäytymiseen. Minulle se oli ihan arkipäivää vuosina 1997-1999, kun olin armeijan harmaissa eri rooleissa. Eipä se meihin naisiin kohdistunut, mutta joku silloin tällöin yritti vierestä huomauttaa, että puhutaanpa siivommin, kun on naisia läsnä. Suomalainen sotilas oli uskottava sotilas vasta silloin, kun komentoa tehosti vittuilulla tai kirosanalla.
Siinä välissä armeijavuosien jälkeen työskentelin mm. rahoitusalalla ja sain nauttia työilmapiiristä, jossa käyttäydyttiin korrektisti, kollegaa huomioitiin kunnioittavasti keskustellen ja kirosanoja ei juuri kuullut. Olipa mukavaa kuulua jengiin, jonka vuorovaikutuksesta kuulsi sivistyneisyys ja kohteliaisuus.
Sitten sain kaksi ensimmäistä lastani, joiden myötä päivähoidon ja koulun alettua palasinkin hämmästyksekseni takaisin jo tutuksi tulleisiin fraaseihin. Kipaisepa itse ala- tai yläkoulun välitunnille pihalle leikkien ja pelien läheisyyteen kuuntelemaan kuinka monta vittuilua ja kirosanaa tulee yhden välitunnin aikana. Tai kuuntelepa tästä eteenpäin kaupan pihalla pyörivien alakouluikäisten lasten kerrontaa. Saatat jopa yllättyä. Tässä asiassa lienee tasa-arvokin jo toteutunut mallikkaasti. Eräs pääkaupunkiseudun alakouluikäinen tyttö totesi, että heidän koulussaan pojat riehuvat, mutta tytöt kiroilevat ja soittavat suutaan "ihan vitusti".
Yksi asia minua kyllä hieman mietityttää.. Mistä ihmeestä lapset oppivat tuon kaiken? Onko aikuisten välinen kielenkäyttö ja puhetapa vanhempien kesken lasten jatkuvan tarkkailun alaisuudessa? Lasten kasvattamisessa vastaavaa vittuilua tai nolaamista kutsutaan nykyään häpeällä kasvattamiseksi. Tunnetaitojakin esitetään otettavaksi mukaan peruskoulun oppiaineeksi. Korvaako suorittaminen ja hyvien arvosanojen tavoittelu hyvät käytöstavat?
Päätin käydä facebookissa eräällä keskustelupalstalla. Lueskelin erästä uutista, jossa naispoliitikkoa haukuttiin, uhkailtiin ja naureskeltiin ja vittuiltiin JULKISESTI eri alapäätyylein nimitellen. Miten lapsi tai kasvava nuori ymmärtää somessa pyöriessään sen, että tuota ihmistä on ihan okei kohdella julmasti ilman seuraamuksia, mutta tämä toinen ihminen ei tässä tehtävässään voikaan toimia niin?
Onhan tuo luutnantin käytös ollut ala-arvoista. Niin on niin monien koululaistenkin. Aikuisten somekäyttäytymisestä puhumattakaan. Yksi tuomitaan virka-asemansa tähden. Lapset ovat alaikäisiä, joten tuomiovalta lienee kasvattajilla. Kuka julkisesti kiusaavat ja epäasiallisesti käyttäyvät aikuiset tuomitsee? Oi tätä kaksinaismoralismin kehtoa. Oikeudenmukaisuus ei ole henkilökohtaista vaan kaikenkattavaa.
Mutta yhdestä asiasta olen varma, johon kaikilla on varaa. Kaunis käytös ei maksa mitään.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008398660.html "Syyte: luutnantti riehaantui varusmiehille - Tekis mieli piestä sut saatana!"
https://yle.fi/uutiset/3-6463397 "Lasten huono kielenkäyttö on kotoisin kaikilta."
Kuva: Kiroileva siili Wikipedia