Kerronpa ohimennen yhden tai kaksi tuhansista unistani. Näen unia todella paljon ja suunnistan pitkälti niiden mukaan elämässäni. Unet ovat varsin oivallinen alitajunnan työskentelyväline, päivän hälinältä kun ei saa ajattelurauhaa eivätkä pulmallisimmatkaan tilanteet ratkea aina tietoisella ja tavoitteellisella työskentelyllä.

"Mitä naiset kommandossa tekee?" (Röhönaurua oluen hörppimisen ja grillimakkaran nauttimisen lomassa.)

Mentorina ja tukijana matkalla, tärkeintä on osata kuunnella. Pyytää aktoriaan kertomaan asiansa niin kuin söisi ruokansa. Kertomaan oma, siihen elämänsä hetkeen hankkimansa totuutensa elämästään ulos sellaisena kuin se on.

Mothers in Business hakee työelämän tasa-arvoa viitaten Kauppalehden uusimpaan selvitykseen työelämän epätasa-arvosta jutullaan Työehtosopimukset eivät oikeuta syrjintään - äideille ei voida antaa pidempää palkallista perhevapaata kuin isälle.

Lapsuuden unelmia. Suojelemisen ja huolehtimisen lisäksi maailman kauneuden ja hyvyyden näyttäminen ja kertominen lapsille on sitä, mitä jokaisen vanhemman tulisi pitää kaikkein arvokkaimpana ja tärkeimpänä.

Entäpä jos onkin niin, että kun lapsi oppii tietämään maailman, hän ei vain tunne ja tarkastele sitä jostain ulkopuolelta, vaan tietää...

Tällä kertaa ne olivat täysin luolassa ja olin ainoana naisena porukassa. Mielenkiintoisia keskusteluja varsinaisen aiheen ohella läpi komentoketjun aina komentajaan asti luottamuksesta, turvallisuudesta ja siitä tunteesta kuinka kaveriin voi luottaa tiukan paikan tullen.

Kysymys, jonka olen kuullut Jarnon kampanjan aikana lukemattomia kertoja ja niihin jokaiseen löytänyt joka kerta uusia näkökulmia yhteisen matkamme edetessä.

Tytär vie äidin kauneuden mennessään, totesi ystäväni Eleanoria odottaessani. Siitä kauneudesta nyt niin välitä, mutta yllätyin tyttären saatuani siitä, kuinka paljon olen 2v aikana vanhentunut henkisesti.

Onko kilpailu yksi hengellinen huume, johon ihminen koukuttuu ja valjastaa oman egonsa lisäksi lapsensakin? Kun keskitymme yhteiskunnassamme kilpailemiseen, myrkytämmekö oman kaivomme ja vahingoitammeko omaa kehitystämme, lastemme kehitystä?

On paljon sellaista mikä vie meidät pois omalta polultamme. Hukkaamme paljon aikaa. Emme ehkä uskalla luottaa itseemme olimme kuinka varmoja tahansa.